Kerrannaisyksiköt - kopio
Taulukossa 3 on kuvattu kootusti yleisimmät käytössä olevat yksiköt. Ensimmäisessä sarakkeessa on kirjoitettuna etuliite, toisessa sarakkeessa nämä etuliitteet on yhdessä pituuden perusyksikön metrin kanssa. Kolmannessa sarakkeessa etuliitteet on yhdistetty tilavuuden yksikköön kuutiometri ja neljännessä puhekielessä yleisempään tilavuuden yksikköön. Kaksi viimeisintä saraketta kuvaa, että mitä tehdään siirryttäessä ylöspäin tai alaspäin. Jos senttimetrit halutaan muuttaa millimetreiksi eli siirrytään ylöspäin, niin luku kerrotaan ylärivillä mainitulla luvulla 10. Tätä kerrointa käytetään aina siirryttäessä yhden rivin verran ylöspäin. Jos halutaan muuttaa senttimetrit desimetreiksi, niin luku jaetaan luvulla 10.
Si-järjestelmän Taulukossa 1 on kuvattu perusyksiköt. Esimerkiksi pituuden perusyksikkö on metri ja massan kilogramma. Nämä ovat laskemisessa käytettävät yksiköt. Puhekielessä on yleisempää käyttää näiden kerrannaisia. Esimerkiksi automatkan pituutta kuvataan mieluummin kilometreinä ja hämähäkin painoa grammoina. Toisena esimerkkinä voidaan mainita, että pahvinen mansikkalaatikko suunnitellaan pituusmitoilla. Tällöin sen tilavuus saadaan kuutiometreinä. Kuitenkin käytännössä tilavuutta kuvataan litroina.
Yksikön etuliite, esimerkiksi kilometri kuvaa yksikön suuruutta suhteessa perusyksikköön. Taulukossa 4 on esitetty yleisimmät kerrannaisyksiköt ja niiden tunnukset. Viimeisessä sarakkeessa oleva potenssimerkintä
antaa numeerisen muodon kerrannaisyksikölle.
Kuten jo aiemmin mainittiin, niin tilavuuden yksiköiden välillä on seuraava yhteys:
Taulukon 4 viimeisintä saraketta voidaan hyödyntää kerrannaisyksiköiden vaihdoksissa. Kaikille on tiedossa, että yksi metri on 100 senttimetriä. Käytetään tätä idean ymmärtämiseen. Koska metri on perusyksikkö, niin se on taulukon keskellä olevalla"tyhjällä" rivillä. Tällä rivillä viimeisessä sarakkeessa on 100. Sentin kohdalla vastaa luku on 10-2.
Muunnoskaava voitaisiin kirjoittaa seuraavasti potensseja hyödyntämällä:
Esimerkiksi 1 metri muutetaan senttimetreiksi:
Sama idea toimii vaikeammissakin tapauksissa.
Esimerkki 1:
Pituudet:
Pinta-ala:
Tilavuus:
Esimerkki 2. Tuulen nopeus on 18 m/s. Mitä auton nopeutta se vastaa?
Auton nopeus annetaan yleensä km/h:
Esimerkki 3. Huomattiin, että putkesta tippuu vettä nopeudella 60 litraa kahdessa tunnissa. Muutetaan tämä SI-järjestelmän mukaiseen yksikköön m3/s.